Suomen Wirallinen
Lehti 18.5.1869 No 59
Salmissa huhtikuun 26 pnä 1869.
Ehdotettiinpä meidän salmilaisille kyntöopetustakin
sekä voin valmistusta parempaan tapaan, mutta saatiin vastaukseksi että
kyntöopetusta emme tarvitse,( katsohan kun ollaan niin taitavia
maanviljelijöitä!). Kuin myös voin valmistusta parempaan tapaan ei tarvita,
sanottiin: minkä me voita lehmistämme saamme, sen me myös itse syömmekin. Kyllä
se asia niin onkin, karjan näin vähin ollessa ja salmilainen
näet tarvitsee paljon voita niihin monisorttisiin piiroisihinsa.
Köyhyys, kuolevaisuus ovat tuttavia vieraita seuduillamme,
etenkin nuorta kansaa on kuolema temmannut tupihinsa.
Työnansiot olivat hyvät tänä viime talvena hevoismiehille, niinpä saatiin jotensakin maksetuksi
kruununulostekoja. Hevoiset ovat nousseet
joltiseenkin hintaan, joten tavallisista työhevoisista
on maksettu; 30- 35 tai 40:täkin ruplaa, niin on lehmätkin,
niitä on myyty kilvan. Niin hevoisia kuin lehmiä ovat
joutuneet itse ulkopitäjistä ostamaan ja taas hyvistä hinnoista myyvät
aunukselaisille.
En saata olla mainitsematta muun muassa tuota mokomata tapaa, kuten nuo Aunuksen rajakyläläiset kuuluivat
käyttäyvän meidän maamme kerjäläisiä ja huonoja
kohtaan. Aunuksen piirikunnan virasto lähettää ehtimiseen kirjattomia
kerjäläisiä kotimaalleen, sitä ilman on talonpoikainen kansakin ryhtynyt siihen
toimeen, että vasta sitte kun kerjäläiset eivät voi
omin voimin päästä, kuljettavat he miehissä yli rajan, heittäin
paljaalle tantereelle.
Äsköttäin tuotiin mies huonona heittäin yli
rajasta; kuuta kolme aikaa, tuotiin vaimo huonona kuoleman kielissä heittäin lumelle maantielle. Elleivät säälivät ihmiset olisi
ottaneet suojaansa, niin olisi siihen heittänyt
henkensä, ehkäpä se kurja ei ole elänytkään kuin paria kolmea hetkeä tultuaan.
Ei monta vuotta aikaa kun löydettiin mies liki rajan
metsästä kuolleena. Liekkö semmoiset näytelmät hyvin
hupaista katsoa, eli voineeko semmoinen tapa pysyä kauvan
toimessaan. Kyllä kai meidän herra vallesmanni, eli nyt jo määrätty
kruununvoudiksi Kurkijoen kihlakuntaan, on ottanut sen asian parantaakseen, jos
hänellä valtaa siihen lie.
nimim. ”Syrjästä katsoja”