Wuoksi No 47

Lauantaina 22 pnä marraskuuta 1890

Kirje Mantsinsaaresta marraskuussa.

  Kovin on ollut myrskyinen tänä syksynä Laatokka. Se on tehnyt monelle laivan isännälle tuntuvia vahinkoita. Alakuloisina palaavat  Mantsinsaarenkin kalamiehet vaivaloiselta kalastus- matkaltaan Riinovasta ja Wosenoista. Kalansaalis oli peräti huono. Toiset saivat 25 ruplaa mieheen, toiset saivat tyytyä 5-6 ruplaan. Nyt miehet valittelevat, että milläs se herran vero ja potusnoi tänä talvena maksetaan, kun kalansaalis ei antanut senkään vertaa, mitä eväät kalastusajalta maksoivat.

  Millähän miesraukat ostavat leipääkin talveksi perheelleen, kun kalastus näin huonosti onnistui ja konnut on pienet, 6 kapan arvio monellakin. Ei sen kasvuja riitä syötäväksi jouluunkaan asti hädin tuskin. Ompahan vain nimi, että ollaan ruunun lampuotia ja oma mökki elettävänä. Mutta sentään ruunun maksujen aikana kysytään monia kymmeniä markkoja joka talosta.

   Tässä kesällä löysivät Salmin pitäjän Varpasuon kylästä asuvan erään talollisen pikkutytöt leikitellessään aarteen, jossa oli vanhoja kultakolikoita, puoli imperiaaleja. Isä vei rahat Pietariin nähtäväksi ja museoon vaihdettavaksi.

Salon kylästä kaatoi karhu kesällä 8 hevoista. Suuren vahingon teki mesikämmen talolle.

 Mantsinsaarelaiset valittavat yleisesti, kun kansakoulu raken-netaan sopimattomalle paikalle. Kouluun on heidän lapsiensa kuljettava vesisen suon poikki, jossa keväin ja syksyin on vettä polvia myöten ja talvella lunta niin paljon, ettei monikaan lapsiraukka parhaalla tahdollakaan voi käydä noukkimassa niitä vähäisiä sivistyksen siemeniä, joita koulu tarjoo. Sitä on melkein jokainen vähävarainenkin valittanut, mutta valitukset eivät ole mitään auttaneet, ovatpahan vain hävinneet kuin tina tuhkaan.

Pari vuotta sitten oli yleisenä puheenaiheena, että valtio olisi myöntänyt viisitoistatuhatta markkaa erään saarellamme sijaitsevan suuren suon kuivattamiseen, mutta työtä ei ole vieläkään aloitettu, niin tarpeen vaatima kun se olisikin. Ikävällä tätä valtion toimenpidettä on monikin odottanut, saadakseen siitä työansiota ja palasen nurmea pienien heinämaiden lisäksi.

 Kansakouluun valmistava lasten koulu on täällä vaikuttamassa. Siinä lapsiraukat ovat ahdetut hyvin pikkuiseen suojaan ja käytetään lapsille siinä niin vanhanaikaista kuritustapaa, että syrjäisellekin käypi sääliksi sitä nähdä. Parannus siinäkin suhteessa olisi suotava.

  Armas veli Putro kirjoittaa Suojärvellä olevan kansakoulun kartanot valmistumaisillaan. Meillä ei niillä kiirettä ole, vaikka hirret ovatkin jo aikoja sitten hommatut. Ga buumie pitääh!

Luodon Santeri