Suatokse lugijal

Olen kirjutannuh  suatesanazet dai Suomekse,  stobi Karjalan kieldy dai  malttamaton lugii ellendäy parembin nämii paginoi da opastuu täh ilmekkähäh kieleh. Karjalan libo parembingi livvin kieli on paistunnu boikoitempone, helevy da ilmekäs kieli. Kirjutetul tekstil ei voi esittiä tembuo, iänenvärii, paiotuksii da iändehii. Kieli andau kirjutettunnu kalbien kuvan paginah näh.

Livvinkieli, kudamua olen käyttännuh paginois, on enimmäkseh Salmin pogostan Käsnäzellän kylän murrettu. Ohjenuorannu olengi käyttännyh paginois Pekka Pohjanvalon Salmin murtehen sanakniiguo. Sanuottagoh vie passibon ker, sto olen käyttännyh vähin abunnu dai Martti Penttosen luadimua Karjal–Suomi–Karjal sanakniiguo.

Olen jättännyh iäreh ozakse sanojen iändämizmerkkilöi, stobi lugemine olis helpombua, varsingi alottelijoil. Mugaleite olen sanois käyttännyh vai suomalazii kirjaimii. Sanois da iändämizmerkkilöis on taki virheidy da puuttehii, sto net ei muuteta paginoihen sizältyö ni vouse. Teksteis vilahtau dai suomen kielizii sanoi. Minun mielen mugah net kuulutah tänäpäi Karjalan kielen ilmai-zuh, varzingi migäli kirjutuksis kerrotah nygyajan tapahtumii. Sanathai voijjah muogata Karjalan kielen kieliasuh.

  Paginkniigune kogovuu paginois, kudamat olen esitännyh Oulun seuvvun Salmikerhon ildutšis. Avauspagin ”Juablokkuvorat”on fiktiivine kerdomus, sto kai muut taribarit perustutah tovellizih tapahuksih. Mugai nämis paginois on karjalazen evakkoväin elokseh liittyvii histourin siruzii 1930–luvul ainos näih aigoih sah.

                               Tšimoin Peša   alias Pertti Marttinen

Saatteeksi lukijalle

Olen kirjoittanut saatesanat myös Suomen kielellä, jotta Karjalan kieltä osaamatonkin lukija pääsee joustavammin ymmärtämään näitä paginoita ja opettelemaan ilmaisurikasta Karjalan kieltä.

  Karjalan eli livvin kieli on puhuttuna nopeatempoinen, sointuva ja ilmeikäs kieli. Kirjoitetulla tekstillä ei valitettavasti voi täysin esittää tempoa, äänen-väriä, painotuksia ja suhuäänteitä.  Kieli  antaakin  kirjoitettuna  valjun  kuvan puheeseen verrattuna.

  Paginoissa käyttämäni livvinkieli on suurelta osin Salmin pitäjän Käsnäselänkylän murretta.   Olenkin   paginoissani   käyttänyt   ohjenuorana  Pekka  Pohjanvalon Salmin murteen sanakirjaa. Mainittakoon vielä kiitosten kera, että olen käyttänyt jonkinverran apuna myös Martti Penttosen toimittamaa Karjal-Suomi-Karjal sanakirjaa.

   Olen jättänyt pois osittain sanojen ääntämismerkkejä, jotta lukeminen olisi helpompaa, varsinkin aloittelijoille.   Samasta  syystä  olen sanoissa  käyttänyt