Muistelemme

kadonnutta Karjalaa :

 

 Jeroi-Vasjan auto

 

 

- Sanastoa suomeksi  = > klikkaa

< = Takaisin muistelmiin

Pajan pihas, lhel ustu kumma  vrkki seizou mustu.  Eule kri, ei ni regi. Ken lie tmn tsuudon tegi?    Duumiu Jeroiselln Vasja omal akal, nimelt Matja.

 Matja silmi kummitustu,  onhai siin hupsutusta! Ukol sanoi plakahutti, kirkiel kielel kalahutti: l   sin Vasja  rukku siihe liigua innostu, se voi olla hstetukku  kudamah vie ntstyt!  

Balagurov avuab uksen kuulou Matjan kotkotuksen. Seppy astuu sid jo pihal, (higie pyhkiy lyysin hihal) rubieu dieluo selittmh, Vasjua ijl livuttamah.

Osta auto, tm masin,  vauhtis voittau vaikka kazin, ylen  libieh kiekot pyriy  ku vai itse tolkuh hyriy:   polgou kuazuu, ratis kindy silloi tlli tangos vindy!  

Kodvan tuumi Vasja dieluo (ei hi varua akan kielduo) pidy ruabai, nenn niisti.

Kehveli, jo olis lysti ajua tuolla masinalla,
karahuttua Tulemalla, nytti kyhl kanzal kummu.
Mengh dengat,joka rihmu!

Sepn kobrah rahat paukkai, pienet lhtryypyt njaukkai, Balagurov lizi andoi, harjakkazet hyvt tarjoi. Vasja on jo rohkiembi, melkei tyzi kaptieni! Ei hi uuttu krrii  varua vaik' ei tunne tmn tabua.

Hyppi pukil, rattii vindy, autuo koittau otsin kindi, vlil polgou kuazuhanua. (Itse ellend ni munua). Masin vlil rhtely, savu hnns plhtely. Ersty ku painoi vibuu kattsou: auto matkah libuu, niinku uveh kuopsahti, hiekan silmii rypsytti.

Vasja tarttui rattih lujah. Anna menn lemmon bruja!  Henki meni kahtel kanal, portis katkei toine patsas. Seppy kirguu: Pie sie kohal! (Vasjal tundui hyvl vatsas).

Dorogal hi auton kindi. Matja-akku pihas kirguu: Vasja-rukku vuota minuu (Vasja ratista vai vindi), ei hi akkua muistanutkaa, masin ei ni pyshykk.

Ajoi ielleh -Tshi n'auttii, duumaittsou hi pistyy vauhtih. Kuazuu lizi, ulvoi torvi, masin pomppi, per prutki.   Toril ajua kamahutti, monen akan  vatsan sordi.

Vasjan meno ylen kebei, kohta dorogu ol' levei. Bokkah lendi kalalouvvat, marjat, sienet, monet rouvat.

- Hotu augi! kirguu kuski, lpi joukon mazin puski, torin laijas puhki, prhki. lopul Jeroiselgh lhti.

Rahvas kirguu: Ota kiinni!                              

(Nimismiehen frouvan fiini hattu rytkss ratkei, aptiekkarin keppi katkei).

 

Politsii, se Iivan Hippi,  toril tasajalgua hyppi. Kehnon Vasja mink luadi, tm temppu rapsut vuadiu, viel" mie sinut opetan, suuret sakot romautan!

Vasja kindahal vai viippai, butilkazes spirtuu ryyp- pi, polgi kuazuu, torvie soitti. Jnit kai hi kilvas voitti Varbuselgh ajajes, kyln kujol tyndyes.

Kyls auto kulgi hyvin, milloi otsin, milloi tyvin, yksi potsi, koirua kaksi ji vai Vasjan sualeheksi. Luguh emmo ota kanoi,  (Vasja itse silleh sanoi.)

Matku joudui, kone pelai, ohi Haniselln kulgi. Senp jlgeh vhn renai, prattski, prttski, hyryy sylgi. Lopuskal jo sporevui, kesken matkua seizatui.

 

 

 

 

 

 

Vasilin auto oli musta Fordi

Vuosimallia ei tiedossa, mutta varmasti ensimmisi autoja Vasili ei ollut paginan kaltainen ryhmies, eik viinankyttj. Hnhn evakossa rakensi oman tshasounan Rautalammin Koipiniemeen

Vasja sille ryypyt andoi, hyrybutkeh vetty kandoi, riuhtoi vibuu, poigi nastua (Varren katkai hanikasta) vai ei ni mi nyt auttannuh, liikkehel ei lhtennyh.

Vasja suutui, mattiipani: P-----lehen rabastani, mulgosilmy kuaruputki, vie  mie sinuu selgh sutkin, tsorttu viegh, nielkh mua. kagrua kuiteskas et sua

(Vasjua muga kismitti sto auton heboh sekoitti!) Nuoran perkopis lydi, sil hi auton kandoh kytti,  jottei olis hvinnyh omin luvin lhtennyh sil aigua ku koissa kybi. (Vasjan syvin on jo tyzi.)

Kois hi Pollen puikkoh pisti, ajoi autormn luokse. Laittoi koukun, pletil iski, hebo vedy, tsut' ei juokse. Omah pihah suavuttih, slaava tebee Hospodi!

Vasjan hambahah ji kaunua, mieli ei sua sovsem rauhua: pids tuota masinua nakazie da opettua. Zmija matkal tegi lakon,  itsepine tak' on'

 Mustin mielin nouzi pukil Vasja vahvas hibrakas. Tukalat on olot rukil Jeroiselln maizemas. Kuazuu viego lakkoilet? Auto hyppi sinne tnne, trizi sen joka jnne. (Ei se Vasjua kuunelluh eig kunnol totelluh.)

Nurmie my se menn viuhtoi, Vasja kiroili da riuhtoi, seivstukun hajoitti, suabran bokin kallisti. Sid vie pellol temmeldi, kyhlht vai lenneltih!

Vasja olis seizattannuh, vhzen hot levhtnnyh vai ei "hebo" suostunnuh. (Jarru oli ruostunnuh.) No ku et, ka anna menn! sanou Vasja suutuksis.

Et sie kehno htkie lenn Jeroiselln murroksis, Matinpani rvhytti, sarail ajua kamahutti, Pordahat vai komistih, auton pellit rmistih,

Heinytukkuh njokan puski, pyrt vingui, late ryski, vai ei htkie reuhannut. (Henkilangu ol' katkennut).

 P----leh, jo sanoi Vasja, jogo hengen heititki?     Tule ires! kirguu Matja Johi kylll leikitki.  Johi sanoin mondu kerdua, mieldy ei oo lapsen verdua.

-  Ole hillah! Vasja kski, akat meil ei mirile, autos lain mie putin mskii, vhzen ku hirailen. Kurikan hi kdeh hvatti, davai autuo pergamah. Pllstyksis kazi  Katti  hyppi pertis taiginah. 

Vasja riehui, sisu kiehui: - Vai et sin tottele, senkin mustu p----le!

Autos ji vai ulkokuoret, siihe lopui Vasjan huolet, pystyh nouzi dorogu, kytth ji vai korobu. Sen hi lopul soimeks laittoi, pani tanhuoh blesnimh. Ylen ylbei olit mado, ji nyt sinne hbiemh! sanoi Vasja, salbai uksen. (Andoi lujan kurituksen)

Moni vieras ihmetteli miksi soimel silmt on.

Vasja siihe vastaeli: Auto oli tolkuton.

Kyyti sen ol' ylen kallis, siksi suabi sluuzie tallis, tahtoi minuu rienata, suab nyt hindua tienata!

 

Th vie lizi sanazen, selvitykseks palazen: - Tm kumma pieni kumma jos tl soimel ottskat on, eihi Salmin Jeroisells mikn ole mahoton.               

  Til on Jeroin Vasjal se, mit muuvval ei ole!

 

 

Kirjoittanut paginoitsija 

opetteja  Pekka Ruotsi