|
Orusjärven kylä oli aikalailla Salmin
syrjäi-simpiä seutuja. Matkaa sinne tuli Tulemalta 18km, ja oli tie
sinne kangasmaastosta johtuen kokolailla hyvää liikennöitäväksi.
Aina vuo-sisadan vaihteeseen asti se lienee ollut melko alkeellinen
tie. Kun mainittuina aikoina raken-nettiin rajan toiselle puolelle
Tulemajärven tehdasta ja sinne kuljetettiin Salmista raskaita
koneosia, oli tie alun pitäen tehtävä kovapohjaiseksi. Tietyössä
kerrotaan silloin olleen puolalaista työvoimaa, olihan Puola silloin
Venäjän valtakuntaa. Varsinainen kylä levittäytyi
etelä-pohjoissuunnassa olevan harjanne maantien kahdelle puolelle.
Varsinkin luoteeseen päin avautui laaja näköala. Näkymää riitti aina
Pitkärantaan asti. Venäjän rajalle Rajakosken kohdalle tuli kylästä
suoraan 6-7km.
Ei kuulunut kylästä riitaa eikä käräjöimistä,
kaikki elivät sovussa ja olivat hyvin ystävällisiä. Murkinan
syötyään kokoontui pyhäisin väkeä maantien varteen lähelle kirkkoa
tarinoimaan. Sitä kuului aina naurunrahakan säestämänä. Näissä
maantiekerahmoissa oli paras suakkunansanoja Mitrof Feudorof Liete,
jota pidettiin vähän narrattavana. Pituutta oli miehellä vain 130
cm. Aina kun Mitforaa pyydettiin suakkunan sanontaan, tokaisi hän:
”Argisii vai pyhäsii pidiä sanuo?” Suakkunoita tuli aina
kuulijakunnan mukaisesti ja loppumattomasti.
Kaunis kr.kat. kirkko oli enemmän kylän
eteläpäässä, mutta muuten hyvin keskeisellä paikalla. Se
rakennettiin 1909-1910. Suomalainen kansakoulu oli enemmän kylän
pohjoispäässä * ja vihittiin se v.1908 tai 1909. Sitä ennen se toimi
Petter Andrejef Rovion ja vuoroon myös Ivan Fedorista Rovion
talossa.
*) (Koulu ja kirkkohan sijaistivat vastapäätä toisiaan. -
toimituksen huomautus) |
Tämän kansanvalistusseuran ylläpitämän koulun
opettajana toimi ensin Valtter Päivinen. Hänen muutettuaan
Soanlahdelle tuli opettajaksi sisarensa Virginio Päivinen. Molemmat
he ovat kyläläisten kiitollisessa muistossa. Uuden koulutalon
valmistuttua tuli opettajaksi Feudor Miikkulainen ollen opettajana
kymmenkunta vuotta. Sen jälkeen opettajat vaihtuivat hyvin usein.
Venäläistämiskoulu oli kirkon vastapäätä tien
toisella puolella v 1912-1913. Tämän koulun opettajana oli koko
toiminta-ajan Aleksander Hahloff Vähä-Venäjältä. Hän oli oikein
hyvä mies, ei ollenkaan kiihkoillut kuten tekivät monet muut
venäläiset opettajat. Sanoi tekevänsä työtä leivän, eikä aatteen
vuoksi.
Kr.kat..pappina oli Borodinsky useampia vuosia.
Hän oli venäläistämisintoinen ja piispa Kyprianon palvoja.
Borodiskyn jälkeen tuli papiksi Jakupoff toimittaen vain kirkolliset
tehtävät eikä näyttänyt kiihkoilijalta. Hänen työnsä loppui
vapaussodan jälkeen.
Kansakoulun opettajat olivat hyvin
isänmaal-lista väkeä tehden venäläistämisvastaista työtä sellaisissa
rajoissa, etteivät venäläistämis-kiihkoilijat saaneet moitteen
aihetta. Kylässä toimi nuorisoseura Rajaseutu ja maamiesseura. Nyt
näiden toiminta näkyy jatkuvan Rautalammilla. Siellä elivät
kylä-läiset hyvässä sovussa ja eläisivät vielä nytkin ellei paha
maailma olisi heitä sinne tänne hajottanut.
Nimim. M. S:LA Lähde: Nuori-Karjala lehti
|
