Kylässä oli noin 50 taloa. Viljelysmaat olivat erikoisen hyvät, ei kiviä. Tehovilje-lyksessä oli yli 100 h. Uutisraivausta suuremmassa mitassa suoritti 3-4 talollista. Sahoin Grikoilei Leussulla majaili romaaneita, kiireenä aikana hevoset olivat käytössä. Monta veljestä oli omasta takaa.  Stepan Räbinä kunnosti kaksi rappiotilaa Matin Kauroin Ahvenen ja Vasili Ojapellon tilat omalla työvoimalla.  Oli seitsemän riskiä veljestä. Juho Kustaa Lön raivasi elinpaikan korpeen asuen maakuopassa itse. Lön oli kivimies. Poika Iivari oli innokas maanraivaaja. Ukkini "Jehimän" Ivan Jokela raivasi osto-palstan, Lohkoin Timoin, Pankovan Paalangon Jussin, ja Kauppisen tilat yhtenäiseksi Joenpolvi nimiseksi tilaksi, johon raivasi kymmenen hehtaaria, kaskeamalla kuokkien. Ahvenen kolme veljestä Feudor, Mikko ja Vilho tekivät suurimman työn. Stopoi oli palon kyntömestarina. Tämä työ tehtiin pahimpina pulavuosina, 1930 luvun alussa.

Todelliset pulavuodet elettiin 1930 v alussa. Tuulensuon valtaviemärit kaivettiin silloin käsipelissä. Räimälään tuli Peiposen veljekset Teppo ja Vilho, olivat ennätys miehiä työnteossa. Heikki Matjus teki meillä kuokan-, ja kirveenvarsia iltapuhteina. Suoviemärin mitat olivat noin 3m pohja, 6 m  päältä ja 2m syvä. Muta oli luotava moneen kertaan. Parhaat miehet hankkivat 20 - 25 mk päivässä. Näin tuli viemäröidyksi Räimälästä Ristan alhoon noin 7 kilometriä. Tähän alueeseen kuului noin 2 tuhatta hehtaaria maata. Tarkoituksena oli Miinalan kylän siirto Alhon nurmille.

Vuosisadan vaihteessa alkoi kouluolot parantua. Ensin kiertokouluna. Siihen asti vanhempani kävivät Pappilan koulua Tulemalla. 1920 luvun alussa alkoi tilanne muuttua parempaan Ukkini Ivan Jokelan sisaren kuoltua jäi talousrakennukset sopivasti perustettavan kansakoulun käyttöön. Koulusta tehtiin supistettu koulu, tarkoittaa sitä että syksystä aloitti alakoulu, oliko se kuukausi tai kaksi. Sen jälkeen jatkoi ylemmät luokat kevääseen asti.

  tästä  muistelmiin   Orusjärvi     Salmi                 seuraava=>