ORUSJÄRVEN  KIRKON RAKENTAMINEN

 Seuraava kirjoitus kirkon rakentamisesta on saatu venäläiseltä nettisivulta :

http://home.onego.ru/~voznesenie/orus.html

         Orusjärven kirkko         Klikkaa suuremmaksi!

Jumalanäidin Lohduttajan kirkko rakennettiin ja vihittiin Orusjärvelle v. 1910. Nähtävästi ehdotus kirkon rakentamisesta sai alkunsa Salmin pastorista isä Nikolai Vasiljevista. Myös tässä asiassa merkittiin mukana olleeksi Stepan Ivaninpoika Baljaskin. Isä N. Vasiljev lähetti kirkkohallitukseen kirjeen, jossa pyysi lupaa kirkon rakentamiseksi Orusjärvelle. Kirkkohallitus hyväksyi anomuksen ja hallituksen arkkitehti teki piirrokset ja arviolaskelman 15.01.1909.

Sen jälkeen hallitus lähetti Senaattiin kirkkohallintoon pyynnön ilmaisesta puutavaran varauksesta valtiollisesta Tuleman metsäpals-tasta, koska "köyhistyneet paikallisasukkaat voivat lahjoittaa vain pieniä määriä puutavaraa". Senaatti hylkäsi tämän anomuksen ja syynä oli seuraavaa: Edes luterilaiset kunnat eivät ole saaneet ilmaista puutavaraa valtion metsistä, sekä että lehtien mukaan Venäjä varasi kirkkojen rakentamiselle 10000 ruplaa. Lisäksi Salmilaiset ovat varakkaimpia asukkaita koko Itä-Suomessa jotka omistavat hyvää metsää, ja Tuleman metsäpalstaa on hankittu jakoon asiakkaille, sitä varten se on jo kokonaan laskettu ja ositettu. Lopuksi Orusjärvestä Tuleman kirkkoon on vain 1,5 peninkulmaa, ja kirkon rakentamiseen ei ole tarvetta.

 Siitä huolimatta kirkko kuitenkin rakennettiin. Senaatti vahvisti projektin ja arvion seuraavana vuonna ja työt alkoivat keväällä 1910. Nesterov, Pietarilainen kauppias lahjoitti tätä varten kokonaisuu-dessaan 36000 ruplaa.Kylän asukkaat antoivat puutavaraa. Työn toimit-sijamiehenä oli mestari Ikonen Sortavalasta.

Urakoitsijana oli kauppias Vasili Feodorinpoika Hosainoff. Isä Sergej vihki kirkon 20.12.1910. Remonttityöt tehtiin v.1920. Ulkomaalaus suorittiin v.1925 seurakunnan varoilla. Seinät maalattiin vaaleankel-taiseksi, katto tummapunaiseksi, ristit hopeisiksi. Restaurointi suunniteltiin tehtäväksi v.1926. Kirkko on hirsipuinen ja sisältä sekä ulkoa laudoitettu, katto pellitetty.

Tapulissa oli 4 kelloa ja suurin niistä painoi 51 puntaa ja 36 futia. Niitä lahjoitti maanviljelijä Nikolai Ukkonen Orusjärveltä ja kauppias Pedri Tuutti Tulemalta. Kirkko aidattiin puuaidalla ja se sijaitsi vanhan tsasounan vierellä, joka myöhemmin siirrettiin Kaunoselkään. Kirkon tontti oli liian pieni, mutta laajentui 0,324 ha:lla, koska talollinen Ivan Feodorov Rovio lahjoitti osan palstastaan No 7.5 ja talollinen Feodor Koverskoi osan palstastaan No 3. Silloin kirkon tontti ja kalmisto muodosti kokonaisuudessaan 0,730 ha tilan. Uusi tontti sain nimekseen "Kirkkomäki" ja sai rekisterinumerot 3.4 ja 7.5. Uusi kalmisto pinta-alaltaan 1,5 ha sijaitsi n.1 km päässä kirkosta.

Sisätiloista on tietoja siitä, että ikonostaasin maalasi eräs munkki Valamosta, ja kauppias Pedri Tuutti lahjoitti "sielunmessupöydän" ja talollinen Petteri Rovio vihkiäiskruunut. Kirkon kivijalka on ristin-muotoinen. Alttari suuntautui itäänpäin. Pääkirkon katto nousee ylöspäin kahdeksankulmaisena kupolina, jonka ikkunat on neljännelle puolelle. Tornin katolla on sipulimuotoinen kupoli ja risti. Lännen puolella on kahdeksankulmainen telttakattoinen tapuli sipulimuotoisine kupolineen ja ristineen. Ristin aluksen alla ikkunat olivat kolmi-kulmaisia.  Muut ikkunat olivat suorakulmaiset T-muotoisineen ruutuineen, yläosa oli kolmikulmainen.

Kirkon laidalla oli pogosta (kalmisto), joka sai alkunsa n.v.1400. Tässä paikassa oli nähtävästi luostari. Sekä kylä että luostari tyhjeni asukkaista 1500 luvun lopussa, Ruotsin sodan aikana. Asutus palautui 1600-luvun alussa. Hautauksien jatkaminen niin pitkän katkon jälkeen on epäselvää.   Orusjärven pogostalla, keskustasta vähän pohjoiseen, oli melko suuri suorakattoinen tsasouna, joka oli rakennettu nähtävästi v. 1887. Kunnanlääkäri Fonselius tutkiskeli pogostaa syksyllä v.1914. Ainoa paikka ilman hautauksia oli puretun tsasounan paikka, pogosta toki oli täynnä. Se merkitsee sitä, että tsasouna oli jo rakennettu kun hautaamisia oli alkanut.

Tarkkoja tietoja tsasounan rakentamisesta sekä pogostan iästä ei ole aineiston puutteessa. 1930-luvun alussa tsasouna oli jo 100-vuotias.