Uutta!  ORUSJÄRVEN LUOSTARI  

Orusjärvellä sijaitsi Ortodoksinen luostari nykyisen kirkon ja Kuuselan talon välisellä alueella. Sen historiasta tiedot ovat hyvin vähäisiä, mutta vähitellen jotain tietolähteitä olemme löytäneet ja toivottavasti saamme tietoa lisää.

Lähteitä:

Prof. Heikki Kirkinen: "Karjala idän ja lännen välissä I" (Helsinki 1970). Sivulla 232 hän arvelee sen syntyneen 1500-luvun alkupuolella.  Ruotsin ja Venäjän välisen sodan, ns. Pitkän vihan aikana sen munkit pakenivat Venäjälle. Miehittäjävallan (Ruotsin) tileissä se mainitaan autiona v. 1585 ja uudestaan v. 1618,    - Se näyttää siis elpyneen rauhan aikana 1595-1610 ja autioituneen uudestaan Ruotsin valloittaessa Laatokan Karjalan 1610-luvulla. Tietoa ei ole tietoa siitä, olisiko se elpynyt vielä myöhemmin Ruotsin vallan aikana ennen vuotta 1812, jolloin Laatokan Karjala palautettiin autonomisen Suomen hallintoon.

Erkki Kuujo "Raja-Karjala Ruotsinvallan aikana"  

         Orusjärven luostari     sijaitsi nykyisen kirkon       ja Kuuselan talon välisillä mailla.

MUUTA AINEISTOA:  koonnut Hannu Hämäläinen,  H.Jeronen   

LUOSTARIN IKÄ JA TUHO
Lähteiden 1 ja 2 mukaan O.n luostari olisi ollut autiona jo 1589, lähteen 3. mukaan sen tuhosivat ruotsalaiset 1612.  - Lähteen 3. mukaan luostari olisi ollut käytössä ainakin 1497 ja lähteen 2. mukaan peräti 700 vuotta vanha!:

1. Kreikanusko Suomessa, J.M. Salenius, W.S. Söderström Porvoo, 1873, s.20. ja
2. Kansantaruja Laatokan luoteisrannikolta, Schvindt T., 1879, s. 8.
”Suomen valtionarkistosta löytyy löytyy tilikirjoja Käkisalmen läänistä vuodelta 1580-1597. Niissä mainitaan v. 1589, että siinä läänissä olivat seuraavat puusta rakennetut luostarit autioina:
Kannansaari ja Heinisenmaa Kurkijoen pogostissa, Vaivila (Vainila) Sortavalan pogostin Mältsälän kappelissa ja Orusjärvi Salmissa.”

2. KANSANTARUJA LAATOKAN LUOTEISRANNIKOLTA, Schvindt T,1879, s9-10.  ”O:n monasterin sanotaan ollen paikassa jossa nyt (v.1879) on kylän kirkko. Kirkon vieressä kalmistossa on muutama kymmenkunta vuotta sitten kaatunut kolmatta kyynärrä paksu kuusi jota kutsutaan monasterin kuuseksi. Kalmiston vieressä olevasta pellosta pöyhöää useasti atran kärjessä mädänneitä laudan palasia ym.  ”Ruotsi” kun tuli ensi kerran näille maille, tuli vaan siihen ristiin asti , joka on runsaan puolen virstan päässä Salmiin päin, ja siihen sovittiin. Ruotsi kääntyi siitä takaisin ja meni Tulomajokeen, josta löydetään niiden pyssyjä. Toisen kerran kun tulivat hävittivät monasterin, jonka kellot (arvattavasti sitä ennen) upotettiin Punkkalan järveen; rahat taas kuljetettiin 40 hevosella 8 virstaa koiliseen Orihkiven selälle, johon pantiin silmäkaivoon. Monasterista ei jäänyt jäljelle muuta kuin puuristi, joka oli asetettu monasterin kuusta vastaan. Kun tschassovna sroittiin (rakennettiin) oli Walamon manahkoja (munkkeja) täällä, ne lukivat mitä ristiin oli kirjoitettu, ja sanoivat, että entinen monasteri olisi ollut 700 vuotta vanha.
Vennäin uskoisien mielestä on Orusjärvi pyhin paikka Suomen mantereella ja sen pyhä Nikolai paras auttaja onnettomuuksissa.”

3. ITÄRAJAN VARTIJAT  1600 luku, Tom Gullberg, Mikko Huhtamies, Otava 2005, s. 25  ”Pieni Orusjärven luostari suljettiin 1612.”

RAJANKÄYTIÄ KAUNOSELÄSSÄ 1617  s. 52 - Orusjärven luostarin munkkia oli kuultu rajankäynnissä v.1617 kun Kaunoselän kuulumisesta Suomeen oli ollut epäselvyyttä.
”Hans Munk oli kutsunut paikalle Salmin "staarostan", muutamia talonpoikia ja munkin Orusjärven luostarista. Munkin tiedoilla oli ratkaiseva merkitys koska hän kertoi isänsä asuneen O:n luostarissa 120v. ja hän itse oli asunut siellä 60v. Hän vahvisti minkä muut todistajat olivat jo kertoneet, Kaunoselän asukkaat olivat "aina" kuuluneet Salmin pogostan veroyksikköön.  Venäläiset eivät välittömästi luovuttaneet mutta hyväksyivät myöhemmin hiljaisesti Kaunoselän kuulumisen Ruotsille.”

Tietoja aiheesta kootaan myös Salmi-Säätiön palstalla http://www.salmi-saatio.net/phpBB2/viewtopic.php?t=708

ORUSJÄRVEN KYLÄN NIMI
Kreikanusko Suomessa, J.M. Salenius, W.S. Söderström Porvoo, 1873, s.21.
”Orusjärven nimi kirjoitetaan vanhoissa kirjoissa myöskin Oulusjärvi.”
 

         PALAUTE =   salmi(at)telemail.fi   puhelin H.Jeronen p0500-555696

       kirjeitse  voit lähettää osoitteeseen :

Heikki Jeronen, Männikkökatu 1 B8 83500 Outokumpu